ORIHUELAN RISTINVUORI

 

 

 

Sunnuntaiaamuna 10.12. meillä oli ohjelmassa juoksukilpailu Orihuelan takana olevalle vuorelle.

Maali on huipulla jossa on iso rautainen risti! Reitin pituus on 4750m ja nousua 380m.

 

Juoksunumeroiden nouto oli vuoren juurella olevassa Mirasierra ravintolassa. Poikkeuksena muihin kilpailuihin tässä kisassa ei oteta aikaa vaan pelkkä maaliintulojärjestys riittää!

 

 

Kyllä se poppi soi täällä Montepinarin pikkukylässäkin yli 100 db voimalla ja luo henkeä alkavaan starttiin! Naapurikaupungin Petrerin puolikas oli ehkä hieman verottanut osallistujamäärää ollen tänä vuonna noin 250kpl. Tosin kisaan otetaan aina enintään 300 juoksijaa jotta polku huipulle ei käy liian ahtaaksi...

 



 

Ensimmäiset sadat metrit ovat kaupungin katuja ja tässä se nousujärjestys määritellään melko pitkälle. Vuoripolulla ohittaminen kun ei ole kovin helppoa!

 

Tervemenoa metsään... eikun vuorelle! Tästä ne nousut ja jalkoja raapivat piikkikasvit alkavat..



 

 

Jyrkimmät nousut ovat lähes nelivetohommia. Tosin kärjen osalta pysytään vielä melko hyvin pystyssä!

 

 

Kevyt pohjoistuuli ei auttanut yhtään etelärinteen jyrkimmissä nousuissa. Sykkeet tapissa ja seisovan kuuma ilma pistävät kropan koville!



 

 

Ennen maalia oli pieni pätkä melko tasaista polkua, etten sanoisi lähes täydellistä hiekkapohjaa!

 

 

Pohjoisrinteen puolella on hieman pusikkoakin ja niitä raapivia piikkejä...

 



 

 

 

 

Tähän olisi tehnyt mieli pysähtyä ihailemaan maisemia sisämaahan. Näkyvyyttä varmasti yli 30km kohden Jumillan viinimaastoja!

 

 

 

Muutamassa kohdassa on Z nousua ja pieni houkutus onkin oikoa. Tosin auttavat tahdot eli paikallinen punainen risti on melko kaukana jos alkaa kompuroimaan merkityn reitin ulkopuolella...

 

 

 

Viimeiset metrit juostaan auringossa siirtyen pohjoispuolelta eteläiselle rinteelle!

 

 

 

 

Jylhän mukavat maisemat. Takana siintää Caffin jo valloittama Gallosan vuori!

 

 

 

Mikloksen viimeiset metrit maaliin euroopan lippujen varjossa. Tällä kertaa Suomenkin lippu oli rivistössä jeee....



 

 

 

Maalivaate vihdoinkin....

 

 

Tässä se rautaristi sitten on. Olipa urakka mutta hyvin antoisa sellainen!

 



 

 

Tyytyväiset Caffilaiset ja "huipulla tuulee" tai ainakin tuuletetaan!

 

 

 

Paluumatkalle ei ollut bussikyytiä vaan jonossa tiputeltiin menemään alamäkijuoksua lähtöpaikkaan!

 

 

Uunon askellus on vertaansa vailla. Ei mies tippunut polulta missään vaiheesa :)

 

 

Hyvästä suorituksesta tietenkin palkitaan eli Uunolle KULTAA ylämäkivuorijuoksusta!

 

http://www.tragamillas.org/CruzdelaMuela/2013/menu.htm