Matan rannan edestakasjuoksuun mahtuu monenlaista pintaa, ellei erityisesti halua juosta koko matkaa hiekalla vesirajassa.
Rannan loiva muoto on kuin tehty juoksemiseen sekä tietty kesällä loikoiluun.
Guardamarin kohdalla voipi valita rannan katuja tai biitsin hiekan. Me valitsimme tällä kertaa ylempänä menevän kävelykadun palmukujalla.
Puolessavälissä menee myös puistomainen kuja polttavalta auringolta suojassa.
Meidän vakkarisuora tonnin vedoille on tässä. Täysin suora ja tasainen asfaltti aivan huutaa juoksemaan kovaa...
Pohjoisin etappi Torreviejasta on tässä. Guardan punainen majakka pitää kiertää vastapäivään ja palata takaisin la Matan eteläpäähän jotta pääsee klubimme jäseneksi :)
Tie majakalle on betonia ja siellä vilisee kissoja pitkin poikin kärkkymässä kalastajien anteja!
Nämä Guardamar del Seguran rannalla olevan urheilutalon automaaatit ovat pelastaneet monta väsynyttä juoksijaa... eli kannattaa ottaa mukaan 50 sentin kolikoita.
Reetu se hoiteli bisneksiä kesken hölkän. Niin mairea oli naama että aivan kuin olisi voittanut lotossa tai jotaa...
Lankkupintaa löytyy matkan varrelta myös parin kilometrin verran.
Aikaisin aamulla ei vielä ollut tungosta, vain suomalaiset nauttivat raikkaasta kelistä!
Takana on hyvä pyöränpesupaikka. Tolppien välissä olevat suihkulähteet antavat juuri sopivan korkuiset vesipatsaat polkupyörän pesemiselle.
Kapein kohta rannasta on aivan loppupäässä. Se on myös melko pehmeää mutta onneksi pituudeltaan vain muutaman sata metriä.
Ajoittain joutuu väistelemään myös kalastajien siimoja ja vapoja...
Rantaan lyövien aaltojen kohina on melkoisen rauhoittavaa.
Koskahan meiltä loppuu tuo punainen villalanka.... tänäänkin sitä kului lähes 25 kilometriä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti