Päätimme lähteä vielä kerran ulkoiluttamaan Redun vanhukaista menneiden aikojen muistoksi. Plääni oli polkaista Santa Polan puolimaratonin ( 19.1.2014) maalisuoralle tarkastamaan mahdolliset asfaltin epätasaisuudet.
Guardamarin mäki on aina yhtä pitkä ja uuvuttava... ja punainen.
Toki keskivauhtimme hieman kärsi myös tällaisista mutkaisista pienistä mäistä.
Jo pitkään on paikkakunnalla liikkunut huhu, että Guardan urheilukentän pinta on betonia. No tässä se huhu tuli nyt todistettua oikeaksi ja otimmekin muutaman kierroksen vetoja punaisella (taas!) radalla.
Kentän sijainti on hyvä mutta kukapa sitä nyt betonipinnalla haluaisi jalkojaan hakkuuttaa... pyöräilyyn se ei ole hassumpi!
Hieman on kaupungin kunnossapito-osasto unohtanut leikata kasvustoa väylältä... nooh kyllä tosta vielä läpi pääsee.
Viimeinen kuuden kilometrin avo-osuus ennen Santa Polan lounasta ja maraton inspectionia on hieman haastava jopa 100km/h ajavien autojen seassa.
Tie kulkee hyvin lähellä merenpintaa ja suola-altaita. Parikymmentä senttiä jos vedenpinta nousisi niin kumit kastuisivat.
Kuuluisa Osbourne härkä vahtii ohikulkijoita...
Eka yritti saada tikettiä pahamaineisen sakkorysän kohdalla. Vasemmalla olevan suolatehtaan rakennuksen kulman takana on usein poliisin tutka-auto, sillä paikalla on hetkellisesti vain 60km/h nopeusrajoitus. Oikealla olevat isot lumikasat (suolakasat) ovat niin kotoisan näköisiä... hrrrrr....
S-Polan pitkä rantsu on mukavaa seutua polkea ja juosta!
Paikka on myös hyvin suosittu vesivehkeiden uittajien keskuudessa!
Puolimaran lähtö/maalialue tuli hyväksytyksi ja osa katsomoista ja palkintojenjakolaveteista olikin jo asennettu!
Näillä laivoilla pääsee Tabarcan saarelle hyvin kesäisin. Talvisinkin liikennöidään mutta hyvin harvoin...
Bocadillos patongit kinkulla ja juustolla on must näillä reissuilla. Toki pieni olut (canja) ja kaffe ovat myös erittäin tärkeitä!
Puolivälissä paluumatkaa päätimmekin kiertää Rebaten vuoristo-osuuden kautta. Tie on huippuhyvä sopivan mutkaisena ja mäkisenä sekä erittäin vähän autoliikennettä omaavana treenipaikkana.
Lenkuralle tuli siis pituutta 131km ja taukoineen (3kpl) ajoaika oli reilut 6 tuntia. Vanhukainen sai siis hyvät läksiäiset eläkkeelle!
GoPron handlebar sanoi sopimuksen irti 45km kohdalla murtamalla oman saranansa. Olipa onnea matkassa sillä se tapahtui hiljaisessa vauhdissa ja käteni sattui juuri olemaan hyvin hollilla eikä kamera tippunut maahan...
Tarvikkeen valuviasta huolimatta kamera on maailman paras.... suosittelen!
http://gopro.com/
El Campellon aamu valkeni kirkkaana ja olimmekin paikalla tuolla Alicanten pohjoispuolella jo hyvissä ajoin. Ennätysmäärä osanottajia tuli aikakirjoihin eli 13 Caffin juoksijaa oli starttaamassa 6,3km katujuoksussa!
Verryttelyt on nyt tehty ja siirtyminen sataman luona olevalla lähtöalueelle alkaa!
Lähes 400 juoksijaa oli mukana tällä kertaa!
Hetki ennen starttia ja caffilaisetkin hivuttautuivat lähtöviivan tuntumaan...
Kilpailu on alkanut ja vauhti on usein alussa kohtuutoman kovaa, ennenkuin porukat hajaantuvat ja jatkavat omilla tehoillaan!
Rantapaseolla juostessa aurinko ja meri huokuu vasemmalla ja kahviloiden tuoksut oikealla!
1,5km rantaosuuden jälkeen käännytään takaisin kohden keskustaa.
Parin korttelin matkalla juostaan toista linjaa pitkin ennen maalialuetta.
Kapein kohta reitillä on tämä talojen väli juuri ennen loppusuoraa.
2 kierrosta on juostu ja maaliviiva edessä. Kohta helpottaa...
Rivi hengästyneitä suomalaisia maalin jälkeen ajanottochipin irroituksessa ...
Ekana suurin osa suunnistaa kokispisteelle, ehkäpä siksi koska olutpiste puuttui tällä kertaa..
Mitalijahtiin tulimme ja siinä myös onnistuimme! Antti juoksi varmalla suorituksella hopeaa!
Caffin naiset juoksivat hienosti ja Tuula saavuttikin kultaa ja heltsu pronssia!
Retu pokkasi varmalla tykityksellä kultaa!
Olli juoksi 2 sekunnin marginaalilla kultaa ja Uuno vakuuttavasti pronssia!
Miklos pokkasi 4kg Serranokinkun Caffilaisille palkintona suurimmasta juoksujoukkueesta!
Tämän ilmakuivatun takakoiven kanssa on helppo hymyillä!
Voittajatiimi Caffin tyyliin!
Ennätysmäärä osanottajia eli 13 juoksijaa samassa kilpailussa ja 6 mitalia saavutimme!
Tämä neljäkiloinen herkku siivutetaan ja nautitaan koko porukan kesken tapaksien ja hyvien viinien kera ensi tiistaina Caffin talolla!
Huh... olipa hieno päivä! Näitä kokemuksia on tarjolla lisää joka viikonloppu, tervetuloa mukaan!
http://www.chiplevante.net/2014REYESCAMPELLO/clasificaciones.asp
Tämä tuulimylly on treffipaikkamme Lo Paganin mutkassa silloin kun sielläpäin juoksemme. Nyt oli tarkoitus hilpaista koko lenkura suolajärvien ympäri eli 12km.
Alkumatkasta on kilsan verran tasaista tiilipintaa kohden La Mangan niemeä.
Sen jälkeen tulee paras osuus eli tasaisen säämiskäinen hiekkapinta pituudeltaan noin kolme kilometriä. Alussa neljän kilsan matkalla on siis vettä molemmilla puolilla, oikealla sisämeri mar Menor ja vasemmalla isot suola-altaat.
Säämiskäosuuden loppupuolella on pieni idyllinen venesatama. Tosin mielestäni nämä samat veneet ovat olleet aivan samassa paikassa jo 7 vuotta.... hmmm...
Ennen rantsua on pieni osuus suola-aavikkoa ja pensaspolkua hiekkapohjalla. Joskus kovien sateiden jälkeen tässä on paljon vettä.
Seuraavaksi juostaan noin kolmen kilometrin verran välimeren rantaa. Nyt oli hyvä pinta kun aiemmat isot aallot olivat jo poistuneet ja tasoittaneet hiekan.
Rantsun jälkeen on 3,5 km samaa hiekkasäämiskää kapeammalla uralla. Kovalla tuulella tällä osuudella ei meinaa pystyssä pysyä...
Vikat 1,5km on sitten asvalttia tai tiilipintaa kuinka vain. Tällä osuudella on hyvä tehdä loppukiri...
Täällä on tehty ehkä parhaimmat treenit eikä paikkaan helpolla kyllästykkään! Lähtöpaikalla on myös lukuisia kahviloita ja ravintoloita tankkausta varten!
Huomenna sunnuntaina 17 Caffilaista lähtee El Campelloon juoksemaan 6,3km aamulenkkiä. Mitalijahdissa olemme siis taasen!
Talvipäivän vieton jälkeen oli hyvä lähteä tuulettumaan pyörillä mm. kanavan varteen.
Kanavan jälkeen suuntasimme Montesinoksen kaupunkia kohden aivan suolajärven rantoja kierrellen.
Matkalla bongasimme Ranskalaisen retron. Alumiinirunkoinen pyörä oli todella kevyt ja hyväkuntoinen ikäisekseen. Hintaa olisi ollut 150 euroa...
Rauhallinen tie peltojen ja pensaiden keskellä on parasta!
Appelsiinisato on nyt kypsää poimittavaksi, kuten sitruunat ja mandariinitkin!
Poikkesimme Montesinoksen "I love bikes" hallimyymälässä tsekkaamassa olisiko tullut hyväkuntoisia käytettyjä maantiepyöriä kaupan. Tällä kertaa ei ollut...
Osa meistä jäi 35km jälkeen radalle juoksutreeneihin! Ja pitkästä aikaa myös hetkeksi porttien taakse kun siestan alku klo. 14.00 pääsi yllättämään...
Illalla kävimme muutamassa Torreviejan pyöräliikkeessä. Ensimmäinen oli Interbike, jonka valikoimat ovat laadukkaita!
Toinen oli uusi Bikemania, jonka yrittäjä on tuttu jo vuosien takaa!
Kolmas oli Ciclos Acequion joka on se perinteisin liike täällä.
Kierroksen jälkeen Caffin talliin saattoi tulla uutukainen nimeltään Megamo!
Löysimme myös seisontatukia pyörillemme. Toinen malli on säädettävä takahaarukkaan tuleva joulukuusi joka mahdollistaa pyörittämisen. Hinta 15 euroa.
Toinen malli on perinteisempi lattiamalli joka sopii hyvin rivisäilytykseen. Hinta 11 euroa.
.jpg)
.JPG)